Sukuyhdistyksemme perustaminen

Suortti-suvun yhdistys on yksi Kymenlaakson vanhimmista sukuseuroista. Koko Suomen mittakaavassakin olemme ensimmäisten joukossa, jos tarkastellaan vain oikeusministeriön yhdistysrekisteriin merkittyjä sukuseuroja. Tarkka sijaluku ei ole tiedossa, mutta urheilutermein olemme varmastikin "pistesijoilla".

Ensin muutama sana siitä ajasta, jona sukuseuran perustamiseen ryhdyttiin. Jatkosodan päättymisestä oli vain runsaat kuusi vuotta. Suomalaiset teollisuuslaitokset olivat pyörineet täysillä mm. pyrkiessään huolehtimaan raskaista sotakorvauksista. Kesällä 1951 valmistuivat viimeiset sotakorvausalukset luovutettavaksi Neuvostoliitolle. Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa kaupungissa valmisteltiin seuraavan kesän olympialaisia, jousta tuli valtava näyttö maailmalle sodan jaloista nousseesta sinnikkäästä kansastamme. Aasiassa käytiin Korean sotaa ja Nato oli jo perustettu läntisen maailman puolustusliitoksi vuonna 1948.

Haminan seudulla valmistauduttiin teolliseen rakennemuutokseen, kun Enso-Gutzeit ryhtyi rakennuttamaan Summaan isoa paperitehdasta. Jo tehtaan rakentaminen antoi paljon töitä seutukunnalla ja monelle tehtaasta tuli elämänikäinen työpaikka.

Kaikinpuolinen toimeliaisuus oli ajalle tunnusomaista. Se näkyi myös vireänä toimintana urheiluseuroissa ja muissa harrastuspiireissä.

***

Oikeastaan sukuseuramme on perustettu kahteen kertaan. Ensimmäinen perustava kokous järjestettiin syyskuun 16. päivänä 1951. Tällöin syntyi Suorttien sukuyhdistys, joka oli rekisteröimätön yhdistys. Kokouksessa päätettiin kuitenkin, että yhdistykselle laaditaan asianmukaiset säännöt, joiden pohjalta sukuseuran merkitseminen oikeusministeriön yhdistysrekisteriin olisi mahdollista.

Tätä ennen, elokuun 14. päivänä, kahdeksantoista Suortti-suvun jäsentä kokoontui Albert Suortin talossa ja päätti, että suvulle perustetaan yhdistys. Lisäksi valittiin toimikunta, jonka tehtäväksi tuli järjestää perustava kokous, suunnitella sen ohjelma, kutsua koolle osanottajat ja järjestää tilaisuuden tarjoilut. Toimikunnan tehtäväksi tuli myös laatia muistokirjoitus ensimmäisen Suortin talon oletetulle sijaintipaikalle kiveen tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan. Toimikunta kokoontui ainakin neljä kertaa. Perustamiskokouksen valmistelut päätettiin toteuttaa sen ajan mukaisesti talkoilla.

Toimikunnan toisessa kokouksessa keskusteltiin juhlan ohjelmasta. Siihen kuului tervehdyspuhe, kuorolaulua ja muun muassa juhlaesitelmä, jonka pitäjäksi kutsuttiin Ragnar Rosén. Seuraavassa kokouksessa tehtiin päätös keräyksen toteuttamiseksi juhlan hyväksi suvun jäsenten keskuudessa. Kerättäväksi sovittiin leipää, hiivaleipää, voita, sokeria, munia ja rahaa. Raili Suortti valittiin pääemännäksi ja hänelle annettiin valtuudet ottaa apulaisia tarvitsemansa määrä.

Neljännessä kokouksessa päätettiin tilata kaksi linja-autoa kuljettamaan ihmisiä "hautuumaalle" ja sen isäksi ottaa yhdelle kuorma-autolle henkilökuljetuslupa. Pullataikinaa päätettiin leipoa 4 litraa. Irja Saastamoinen lupasi valmistaa kaljan ja hän sekä Raili Suortti leipovat pikkuleipiä. Voileipiä varten päätettiin ostaa 2 kg juustoa, 2 pötkyä makkaraa, 2 kg voita, 2 kg silliä sekä kurkkuaja tomaatteja. Kahvipöytään päätettiin ostaa 2 litraa kermaa.

Suorttien sukuseura saatiin siis perustettua hyvin valmisteltuna sunnuntaina 16.9.1951.

Perustaminen ei siis aivan osunut samalla vuoden päivälle kuin Haminan rauhan allekirjoittaminen eli syyskuun 17. päivälle. Perustamiskokouksessa oli paikalla parisen sataa henkilöä, joista täysi-ikäisiä oli 59.

Etelä-Suomi -lehti uutisoi Suorttien sukuseuran perustamisesta laajasti. Yksityiskohtainen kuvaus kokouksen merkityksestä, ohjelmasta ja valinnoista oli otsikoitu näyttävästi: "Suorttien sukuseura perustettu - Seura ensimmäinen laatuaan Suomessa".

Jutun johdannossa todettiin, että "Viime sunnuntai muodostui sukututkimuksen kannalta eräänlaiseksi merkkipaaluksi koko Kymenlaaksossa, sillä Summassa perustettiin tiettävästi koko maakunnan ensimmäinen sukuseura, Suorttien sukuyhdistys."

Suvun kokoontumisesta oli puhuttu jo muutaman vuoden ajan, mutta kesällä 1951 kiinnostus kasvoii niin suureksi, että sukuyhdistyksen perustaminen katsottiin mahdolliseksi. Erityisen suuri merkitys oli myös sillä, että suvussa on ollut henkilöitä, jotka olivat osoittaneet kiitettävää harrastusta ottaessaan selvää suvun aikaisemmista vaiheista, niin kuin lehtijuttu kertoi. "Ollisi ollut suorastaan väärin, jos näiden henkilöiden työ olisi jäänyt jatkamatta", todettiin.

Hyvin keskeisenä henkilönä sukuhistorian selvitystyössä toimi maisteri Ragnar Rosén, joka piti myös perustamisessa "mielenkiintoisen ja seikkaperäisen esitelmän Suortti-suvusta valaisten puheenvuoroaan kartoin ja sukumerkein", Etelä-Suomi kirjoitti.

Sukuyhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan vallittiin puheenjohtajana mv Albert Suortti, sihteerinä tarkastaja Nestori Suortti ja jäseninä mv Erkki Suortti, rva Alli Suortti, rva Ilmi Raja, rva Hilja Rosén ja rva Lyyli Kihula. (huom! tittelit ovat alkuperäisessä muodossaan)

Johtokunnan tehtäväksi annettiin mm. seuran sääntöjen laatiminen ja rekisteröiminen sen jälkeen, kun säännöt on vahvistettu sukuseuran seuraavassa kokouksessa, joka oli tarkoitus pitää jo seuraavana vuonna 1952.

Liekö sitten Helsingin Olympiakisat ollut syynä, mutta sukuyhdistyksen seuraava kokous pidettiin vasta 9.8.1953. Paikalla oli 130 suvun jäsentä. Kokous hyväksyi johtokunnan valmistelemat säännöt, jotka lähetettiin oikeusministeriöön rekisteröitäväksi. Yhdistysrekisteriin säännöt ja yhdistyksemme merkittiin 31.10.1953. Yhdistyksen nimi Suorttien sukuyhdistys muuttui Suortti-suvun yhdistys r.y.:ksi. Yhdistyksen johtokunta muuttui samalla sukuneuvostoksi. Näiden sääntöjen pohjalta toimittiin pitkään. Säännöt uusittiin vastaamaan uuden yhdistyslain vaatimuksia vuonna 2015 pidetyssä sukukokouksessa.

Oma mielenkiintonsa on todellakin siinä, että vuoden 1953 kokous on kirjattu pöytäkirjaan yhdistyksen perustamiskokoukseksi. Kyse oli kuitenkin vain muodollisuudesta. Yhdistys sai siinä kokouksessa viralliset säännöt ja sen asema rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi.

Sukuseuran perustamisessa, sääntöjen kirjoittamisessa sekä itse rekisteröintiprosessissa merkittävänä tukena oli maisteri Ragnar Rosén. Tämän johdosta 9.8.1953 pidetyssä sukukokouksessa hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Tätä huomionosoitusta ei ole sen jälkeen myönnetty kenellekään suvun piirissä toimineelle henkilölle.

Me jälkipolvet voimme olla kiitollisia siitä, että suvussa on ollut ja sukuun on tullut henkilöitä, jotka ovat halunneet selvittää ja dokumentoida sukumme ja kotiseutumme historiaa. Ragnar Rosén on varmasti merkittävin. Ragnar Rosén oli avioitunut vuonna 1925 Hilja (Hilkka) Lyydia Suortin kanssa, minkä johdosta hänellä oli mitä läheisin suhde Suortti-sukuun.

Muutama tieto Ragnar Rosénista. Hän eli vuosina 1899-1964. Rosén sai professorin nimen ja arvon vuonna 1958. Hän toimi Viipurin maakunta-arkiston hoitajana vv. 1937-1940, ulkoministeriön arkistonhoitajana vv. 1940-45 ja Helsingin kaupunginarkiston hoitajana vv. 1954-61. Yksi Rosénin päätöistä oli Vehkalahden pitäjän historia I ja hän toimi myös Suomen Sukututkimusseuran esimiehenä vuodesta 1936.

Varsin nopeasti sukuyhdistyksen perustamisen jälkeen Rosén ehdotti sukukartoituksen tekemistä ja sukukirjan valmistamista. Sukukirjasta tehtiin päätös sukukokouksessa 1956 ja se julkaistiin vuonna 1975. Kirjaan tehtiin lisäosa, joka julkaistiin kymmenen vuotta myöhemmin. Kirjan lopullisesta toimittamisesta vastasi Ragnarin ja Hiljan poika, Gunnar Rosén, joka toimi vuosikymmenien ajan Suomen Punaisen Ristin apulaispääsihteerinä. Gunnarin tukena kirjan aineiston kokoamisessa ja käsittelyssä oli muutama asiaan vihkiytynyt suvun jäsen, mm. Irja Saastamoinen, Helena Rosén ja Kyllikki Suortti.

Suortti-suvun yhdistys r.y.:n sukukokouksia pidetään kolmen vuoden välein. Vuoteen 2022 mennessä kokouksia on järjestetty yhteensä viisitoista kertaa.